Mistin hoitopäiväkirja

Koska Mistin omistajalla ei tähän hätään ollut aikaa ratsukouluttaa uusinta hankintaansa, vietiin tamma Bronfieldiin osaaviin käsiin koulutettavaksi. Minun hommiini kuului säännöllinen vierailu tamman luona ja sen hoito sekä silloisen tilanteen raportoiminen aina omistajalle. Olin ollut matkassa, kun Misti kuskattiin Bromfieldiin, mutta tänään oli varsinaisesti ensimmäinen päiväni, kun saavuin liikuttamaan hevosen. Misti tarhaili tyytyväisen oloisena nostaen nopeasti turpansa ruohonjuuritasolta viheltäessäni hevoselle. Tamma hörähti tutun äänen kuullessaan ja oli jo lähdössä kävelemään minua vastaan, kunnes se päätti hieman pilailla kustannuksellani ja lähteä äkkiä lipettiin ja otteeni ulottumattomiin. Oveluudella sain nuorikon kuitenkin kiinni ja kohta tamma seisoi karsinassaan vielä hieman hölmistyneenä kiinnijäämisestään. Mizztetic ei kuitenkaan aikonut jäädä kakkoseksi, vaan yritti pönkittää egoaan tuuppimalla ja väistelemällä minua hoitamisen aikana. Pari kertaa jouduin komentamaan ilkikurista hevosta hieman äkäisemmin, jotta se ymmärsi mikä on sallittua ja mikä ei. Sain valjastettua tamman onneksi helposti juoksutusvarusteisiin, minkä jälkeen talutin sen maneesin ovelle odottelemaan omaa vuoroamme. Kun maneesista poistui varsin nuoren näköinen, vaaleahiuksinen nainen raudikon puoliverisensä kanssa, astelin itse hevoseni kanssa sisään moikattuani ensin vastaantulijoita hieman jännittyneenä.

Maneesissa komensin Mistin heti alusta pitäen liikkumaan reippaasti, jottei se pääsisi niskan päälle missään vaiheessa. Tammalla tuntui olevan reippaasti virtaa, joten se lähti halukkaasti kulkemaan käynnissä juoksutusliinan päässä. Askellus oli tasaista ja hyvän näköistä, joista olisi varmasti hyötyä tulevan kouluhevosen uralla. Pysähdyksiä vaatiessani tamma nakkeli aluksi vain niskojaan, mutta kävin näyttämässä sille vierestä pitäen, mitä pysähtymiskäskyillä haluttiinkaan. Normaalisti en ehkä olisi tyytynyt näin hätäisiin pysähdyksiin, mutta koska tammalla tuntui olevan tänään menohaluja, hyväksyin parin sekunin pysähdykset ja käskin sen pian raviin, jossa hevonen liikkui jalkojaan tehokkaasti käyttäen. Vasemmassa kierroksessa Mistin liike ei ollut yhtä sujuvaa kuin toiseen suuntaan, ja myös laukkatyöskentelyssä se sai hakea tasapainoaan enemmän tähän samaan kierrokseen. Laukan kanssa Mistillä on vielä paljon petrattavaa, mutta muut askellajit alkavat sujua jo vähintäänkin kohtalaisen hyvin etenkin ilman ratsastajaa. Ratsastajan kanssa tamma ei aina osaa olla kovin rentona, joskin tähänkin on tullut selvää parannusta.

Lopuksi jäähdyttelin tammaa taluttaen tätä ympäri maneesia ja välillä ylittäen maassa olevia yksittäisiä puomeja, jotka eivät nuorta hevosta hätkähdyttäneet. Noin 45 minuutin liikutuksen päätteeksi talutin hevosen samaan karsinaan, josta olimme lähteneetkin ja kiinnitin sen hoidon ajaksi kiinni. Saatuaan purkaa energiavarastojaan, oli tamma huomattavasti helpompi hoitaa sen pysyessä ainakin lähes paikoillaan. Vieruskarsinassa oleva, meitä aiemmin vastaan tullut puoliverinen sai kuitenkin Mistin uteliaisuuden heräämään tämän yrittäessä kovasti päästä naapurihevosen kanssa kosketusetäisyydelle. Aikansa kurkotellessaan tamma tyytyi kuitenkin tappioonsa ja tyytyi läträämään vesikupillaan harjatessani samalla sen karvan puhtaaksi. Juoksutusvarusteetkin saivat pikahuollon, jonka päätteeksi lähdinkin jatkamaan omia hommiani Mistin kotitallilla - tamma pääsisi itse pikapuolin päiväheinien kimppuun.

- Janina

// Kiitos tarinastasi!

Misti sopeutui talliin hyvin, mitä nyt välillä jaksanut vähän protestoida temppuilemalla. Se on kyllä hullunkurinen tuttavuus kaikessa pienessä ilkikurisuudessaankin! Ratsuttamisen kanssa suurimman vastuun otti tällä kertaa Jacques, jolle tämäntyyppinen laukkatyöskentelyn hiominen on oikein tuttua puuhaa. Lisää siitä kuitenkin myöhemmin!

Luin tarinasi oikein mielelläni alusta loppuun ja pidin varsinkin tavastasi kuvailla Mistiä ja sen hullutteluja. Kirjoitustyylisi on oikein eläväinen ja mukaansatempaava, kiitoksia:)

Pahoittelut hitaasta oman osuuteni hoitamisesta jälleen, lokakuun kiireet pääsivät todella yllättämään ja niiden selvittelyyn on mennyt nyt jo hyvä tovi marraskuutakin. En missään nimessä ole kuitenkaan jättämässä valmennuksia kirjoittamatta, vaan palaan niiden pariin mahdollisimman pian!

5. lokakuuta 2016 ratsastajana Jacques

Misti steppaili käytävällä hoitajan heittäessä sille satulaa selkään ja seisoin vieressä taputtelemassa sen kaulaa. Olin käynyt nuoren tamman selässä jo pari kertaa ja todennut sen jo varsin osaavaksi vaikkakin vielä hätäiseksi kouluratsun aluksi. Tänään tarkoituksena olisi rentouden ahkera etsiminen.

Talutin vieressäni puhisevan Mistin maneesiin ja nousi nopeasti selkään. Lähdin heti puolipitkin ohjin ratsastaessani ohjaamaan neitiä ympyröille ja pysähtelemään. Mistin askellus oli hyvin reipasta ja ohjien kerääminen sai sen yrittämään raviin siirtymistä. Istuin rennosti satulassa ja ratsastin kiemurauria sen pään menoksi. Tamma lähti vetreytymään hyvin nopeasti ja kuunteli apuja oikein mallikkaasti korvat välillä ratsastajaan päin käännellen. Kuljimme käynnissä hyvän tovin taivutellen ja välillä vastavuoroisesti suoristaen pieniin pätkiin pohkeenväistöä.

Lopulta totesin käyntityöskentelyn riittävän ja ajatukseni raviin siirtymisestä välittyi Mistille heti. Sen pää nousi huomattavasti ylemmäs ja kaula jännittyi, kun lähdimme taas hakemaan hyvää askellusta. Kuljimme isolla pääty-ympyrällä rentoutta hakien ja pikkuhiljaa Mistin olemus alkoikin taas rentoutua ja askel pidentyä. Sen askellus oli oikein miellyttävä istua ja sillä riitti jo voimat kannattelemaan itseään lyhyitä aikoja oikein hyvin. Rapsutin sen kaulaa sisäohjan kädellä ja tamma tuntui olevan mielissään. Pikkuhiljaa annoin sille löysempää ohjaa, mutta annoin vielä ravailla kaula pitkänä hetken aikaa. Lopulta siirryimme käyntiin ja kiitin Mistiä hienosti tehdystä työstä. Päivän treeni oli hyvä jättää tähän – rentona pärskähtelevään hevoseen.
 
 
30. lokakuuta 2016 ratsastajana Jacques

Misti oli ollut Bromfieldissa pian jo kuukauden ja parannusta oli nähtävillä. Tamma oli petrannut ratsastajan kuuntelemisessa huomattavasti, vaikkakin välillä oli päiviä, jolloin sen selässä tunsi olonsa lähinnä matkustajaksi, kun iso neiti pisti kaviota toisen eteen. Laukkatyöskentely oli kuitenkin sen kompastuskivi edelleen; vaikka yhteinen sävel olisikin löytynyt ratsastaessa ennen laukkoja, touhottaminen oli taas alkutunnin tasoa laukkojen jälkeen. Laukassa myös tasapainon kanssa oli edelleen ongelmia varsinkin vasemmassa kierroksessa ja askeleen laadussa oli vielä petrattavaa.

Lämmittelin Mistiä maneesissa ravityöskentelyllä. Annoin sen kulkea vauhdikkaasti ja purkaa turhia energioitaan. Se alkoi pian pärskähdellä rentoutumisen merkiksi ja askel lähti pitenemään. Nostin sillä laukan pääty-ympyrälle ensin oikeaan kierrokseen ja annoin laukan rullailla, kunnes innosta puhkuva ratsu alkoi taas kuunnella kiitettävästi. Tiputin takaisin raviin ja jatkoin pääty-ympyrällä. Mistin pää oli taas korkeuksissa ja ravailimme rauhassa kevyttä ravia laadukkaan askelluksen löytämiseksi. Kun nuori tamma tuntui olevan hyvin kuulolla, aloitin tämän päivän tehtävän ratsastamisen.

Aloimme ottaa laukkaa puolikkaan ympyrän verran ja tiputimme taas raviin puolikkaaksi toistaen samaa joka kierroksella. Odotusten mukaisesti ensimmäisillä kerroilla askellajin vaihtopaikat venyivät, kun käytin aikaa Mistin rauhoitteluun laukkojen välissä. Useiden toistojen jälkeen se alkoi kuitenkin ymmärtää jutun jujun ja pääsin keskittymään itse laukkaan. Tehtävä vaati Mistiltä paljon itsensä kannattelua, jottei se vain juossut siirtymisestä toiseen. Pari kelpuutettavaa kierrosta saatuani kiitin tammaa ja siirryin vasempaan kierrokseen. Heikommalla puolellaan se nosti laukat edelleen kannatuksensa tiputtaen, mutta olin tänään hyvin tyytyväinen sen tasapainoon kaarevalla uralla.

Ravailimme loppuverryttelyt ja taputtelin Mistiä pitkään kiitokseksi hienosti tehdystä työstä ja koko kuukaudesta. Kauniin tamman kanssa oli ollut oikein mukava työskennellä sen pienistä jekuista ja temppuilusta huolimatta. Oli ollut mukava pitkästä aikaa ratsastaa laadukkaalla puoliverisellä, jolla olisi selvästi vielä paljon annettavaa kisakentillä.